maanantai 6. tammikuuta 2014

JouluL-O-M-Alla #Berliini#Praha#Dresden#Hampuri#Berliini



Täällä taas vellokset Risto ja Rauno kirjottelee. Se oli parin viikon jouluL-O-M-A, mikä oli ja meni. Lyhyempi lista on kertoo mitä ei tehty, mikä tekeekin omalta osaltaan reissusta myös sen mitä haettiinkin, eli aikaa itselle sekä perheelle. Ja tuli siinä samalla nähtyäkin aika hienoja uusia juttuja. Ei siivottu, eikä pyykätty. Joku myös vaihto lakanat ihan pyytämättä ja pyyhki liat pois. Ei kokattu ja aamupalallekin piti vain kävellä. Ite tarvi vain valita lounastamis- ja illallistamispaikka, sekä nauttia samalla uusien kaupunkien ihmeellisyyksistä. Rankkaa oli.

Kaupunkien vaihtaminen pistää aina vipinää kinttuihin, kun haluaa nähdä, mitä kaikkea seuraavan kulman takaa löytyy ja löytyyhän sieltä, kun osaa mennä katsomaan. Tässä pientä kertomusta ja kuvakollaasia Berliinissä vietetystä joulusta ja vuodenvaihteen juhlista, Dresdenistä, Hampurista sekä Tsekin pääkaupungista Prahasta!

Berliinin ja Saksan joulu

Joku kaavoihin kangistunut voisi suoralta kädeltä kommentoida, että ainoa oikea Joulu on Suomessa ja kotona ja valkoinen lumi ja sauna ja kinkku ja plääplääplää. Vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaisikin, niin kyllä se on niin, että koti on siellä missä sydän on ja perheen voi tuoda lähellesi. Aika monesta maailmankolkasta löytyy myös sauna, jolloin senkään ei pitäisi olla este. Valkoinen lumi nyt on nykyään niin ja näin Suomessakin, emmekä voi sanoa sitä suoranaisesti kaipaavammekaan. Aamusella on mukava lähteä aamupalan jälkeen raittiiseen ilmaan ja keväiseltä tuntuvaan auringonpaisteeseen kuiville kaduille, kun nurmikko kimaltelee vihreyttään ja pysytään plussan puolella. Ei ole pelkoa, että jalat kastuisivat loskalitkuun, eikä tarvitse pelätä kaatuvansa joka toisella askeleella. We like!

Saksassa jouluun kuuluu vahvasti yhdessäolo ja joulumarkkinat. Jos ei joulufiilikseen pääse glühweini huuruissa upeiden valojen loisteessa ja joulumusan soidessa, niin ei sitten millään. Markkinoilta löytyy jos jonkinlaista kojua ja myyjää. Lähes mitä vaan saa ja tietysti krääsä- ja koristemyyjiä löytyy useammankin kaupungin tarpeiksi, mutta ei herkkuvalikoimaakaan voi syyttää kekseliäisyyden puutteesta. Parasta Saksassa on, että kojuihin ja ulkoiseen olemukseen todella panostetaan ja ne ovat itsessään jo nähtävyyksiä verrattuna suomalaiseen torimaisemaan. Ei ole ylimääräisiä karsinoita, vaan alueella saa liikkua vapaasti vaikka olisitkin ostanut oluen naapurimyyjältä. Ei ole havaittavissa häivähdystäkään Helsinkiin rantautuneista laeista, joilla estetään vakituisien ja erinäköisten terassien rakentaminen. Kiellettiinkö siellä jopa mainosvarjot terasseilla? Rikkoo kuulemma maisemakuvaa. Joopajoo… mallia toimivammasta systeemistä kun olisi, niin miksi sitä ei hyödynnetä? Täällä kaupunkien katukuva muokkaantuu jouluilmeeseen joissakin kaupungeissa jopa yli kuukaudeksi, kun markkinat alkavat jo marraskuun puolella ja jatkuvat yli vuodenvaihteen. Berliinissäkin markkinoita taisi olla yli 100! Saksassa joulun markkina-arvo on varsin suuri, kun joulupukkisuklaata ja suklaamunia on voinut ostaa siitä asti, kun Risto Saksaan asteli, eli syyskuusta!
Joulusaunassa on hymy herkässä!
Päästiin myös sisälle Berliinin valtiopäivätaloon katselemaan maisemia kupolista
Ydinkärjet kielletty

Ei oo varmuutta, onko se tämä maailmalla ”yksin”olo, tuo mennyt joulu vai mikä, kun pistää ajattelemaan asioita syvällisemmin, minkä takia haluamme jakaa ajatuksia teidänkin kanssa. Monet pitävät kovia lahjapaketteja elämänsä tärkeimpinä asioina joulun tienoilla tai tähän ainakin suurin osa lapsista opetetaan pienestä pitäen. Ei voi kieltää ettei rahalla saisi hienoja asioita. Ilman motskarii tai kitaraa/rumpuja tai esimerkiksi uutta luuria elämä voisi hetkellisesti tuntua vähän kehnommalta tai tylsemmältä, mutta on se kyllä niin, että ne hienoimmat asiat tällä pallolla on vaan olemassa, eikä niitä rahalla saa. Ne kun tulevat ihan ilmaiseksi, niin niitä on välillä vaikea itse kunkin huomioida niiden arvoisella tavalla. Kuitenkin niitä tulisi osata vaalia ja arvostaa ihan kuin ne maksaisi enemmän kuin mikään muu. Sillä niinhän ne maksavatkin. Vai kuinka moni olisi valmis myymään perheensä tai ystävänsä ennemmin kuin uuden autonsa? Itsestäänselvyytenä pitäminen on valitettavasti turhan helppoa ja vaivatonta.

Tärkein ja paras lahja, myös jouluna, on ne lähimmäiset siinä vierellä. Jos ei aina fyysisesti siinä vierellä, niin ainakin lähellä, sydämessä. Perhekuvia on tarkoituksella sensuroitu pois edes pienen yksityisyyden säilyttämiseksi, mutta uskokaa pois, kyllä äiti ja iskäkin siellä oli :) Ei sen puoleen, iskää ette ois erottanu veljeksistä, mut ei viitti kommenttikenttää täyttää "Schöne mama" -huuteluista, mitä saatiin kuulla useampaan kertaan kaupungilla. Ne tärkeimmät ihmiset välittää, kun ne ihan vaan syö sun kanssa päivällistä. Ne välittää, kun ne huutavat sulle. Ne välittää, kun ne viestittävät tai soittavat sulle. Ne välittää, kun ne kieltävät sua tekemästä sitä ja tätä. Ne välittää, kun ne kyselevät, ne välittää, vaikka ne kyselisi tyhmiäkin. Ne välittää, kun ne katselevat telkkaria sun kanssa. Ne välittää, vaikka kitisetkin siivousvuorosta. Ne välittää, kun ne treenaa sun kanssa. Ne välittää, kun ne pyytää saunomaan tai mukaan yhteiselle mökkireissulle. Ne välittää, vaikka ne ei sano sitä. Ne välittää, kun ne ovat vain siinä. Näin joulunkin jälkeen haluamme muistuttaa, että pitäkää niistä lähimmäisistä kii. Rakastakaa ja olkaa lähellä. Ei täällä maapallolla oo mitään tärkeempää. Ja kaverit hei… Täällä on koko ajan niin paljon kaikkea uutta ettei kerkee pitää yhteyttä niin paljoa kuin haluaisi. Sori, mut ette oo unohtunu!

Praha – mukulakiven luvattu maa

Praha alkaa siitä, mistä tie muuttuu mukulakiveksi. Tai ainakin sellainen kuva jäi. Onneksi matkaa taitettiin mukavasti kaikilla herkuilla varustetulla Lantikalla, niin ei minkäänlaisia tärinöitä tullut kabiinin puolelle, vaikka kuinka epätasaista Tsekkoslovakian aikaista kivipeltoo olikin edessä. Aika mukavasti liikkuu, kun jokaisella matkustajalla on oma vetävä pyörä ja henkilökohtaiset 64 pollea käytettävissä. Vääntöö on kuin pienessä kylässä V6:n muristessa ja laatikko sen kuin kiihtyy täyteenkin lastattuna.
Hyrskytin


Me toivotaan kaikille rakkautta!

Matkalla Dresdeniin nähtiin ihan älytön mesta called Bastei

 

Hampuri

Hampuri on perinteinen kauppakaupunki ja vähän erilainen verrattuna muihin saksalaisiin kaupunkeihin. Kaupunkia halkoo kanaalit ja onkin kuulemma sanottu, että Hampurissa olisi enemmän siltoja kuin Amsterdamissa, Venetsiassa ja Lontoossa yhteensä. Tiedä häntä, mutta kivaa ja nättiä oli sieläkin!

Ja se kuuluisa Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan! Siellä parhaimmiston taso on niiiiiiin kova, että jää Damin ja Rysselin punaisten lyhtyjen ruusut kauas taakse. Onhan se aika… mmmmm mitenhän sen nyt sanoisi, kun Saksassa se tuntui normaalilta, että maisteritason opiskelijatytöt elättävät itsensä ja maksavat opintonsa verhojen takana punaisten valojen loisteessa. Juu ei tarvitse ottaa tästä oppia Suomessa. Mutta heidän puheistaan kylläkin. Itsestäänselvyyksiä, mutta onhan se kiva kuulla aina uudestaan, että suomalaiset pojjaat ovat ehdottomasti joka naisen unelmia. Et olisi paree uskoo, jos se vielä jotenkin on epäselväksi jäänyt.



Berliini – Silvester-Open-Air-Party

Huhhuh… olimme kuulleet, että Berliini on yksi hienoimmista paikoista vaihtaa vuotta ja täytyy myöntää, että fasiliteetit ovat kaikinpuolin kohdillaan. Porukkaa on niin maan perkeleesti. Kahden kilometrin Partymeile on maailman suurin Silvester-Open-Air-Party ja sen mukainen oli meininkikin! Juhla-alue alkaa Brandenburger Torilta ja päättyy Großer Sternille. Musiikki- ja tanssiesityksiä oli lavoilla alkuillasta reiluun puoleen yöhön asti, jonka jälkeen alkoi reivit DJ:n säestyksellä. Bileet kestivät kauemmin ulkosallakin kuin Suomessa saa olla baarit edes auki. Suosiosta johtuen paikka täyttyy todella aikaisin kuohuviiniä, olutta ja glühweinia nauttivista ihmisistä. Ennakko-odotusten mukaisesti alue suljettiin lisäväeltä pikkulasten nukkumaanmenoaikoihin ja ihmiset passitettiin katsomaan bileitä TV-lähetyksestä, joka alkoi kello 21. Onneksi mentiin ajoissa.



Kuulostaa aika hienolle, kun miljoona ihmistä hoilaa Seven nation armyn melodiaa. Saksan suurin ilotulitus oli myös aika vaikuttava, unohtamatta tiuhaan vaihtuvia esiintyjiä Scooterin Fire kappaleesta puhumattakaan. Tulta suihkuavaa Flying V:tä on lähes mahdoton päihittää.

Saksassa on joka puolella silmiinpistävän siistiä, eikä roskia juurikaan näy, normaalisti! Aikamoiset bakkanaalit oli selvästi ollut, kun koko Berliini oli pullojen, tuoppien ja rakettiroinan peitossa. Mut rapatessa roiskuu, varsinkin kun ollaan kunnon mestas vetääs. Kiitos Berliini! Ehkä vielä joskus uudestaan. Matka päätettiin rauhallisempiin shoppailupäiviin ja samalla tsekattiin viimeiset nähtävyydet sekä näyttävä valoshow Potsdamer Platzilla. Nyt aletaan taas palailemaan ruotuun ja aletaan orientoitumaan hotellittomaan elämään. Yksi miinus reissaamisessa ja lomailussa muuten on… Nimittäin pakki kasvaa :P