I amsterdam

”Alkaa pikkuhiljaa ihan ikävä tulee"

-          No mis nähää?

”Damis ei olla käyty…” 

-          Selevä!

Seuraavassa selvitellään hieman sitä mitä tapahtuu, kun veljekset kohtaavat pitkästä aikaa. Viikonlopun matkakohteena on varsin paljon mainetta etenkin kulttuuri- ja viihdetarjonnallaan niittänyt Hollannin pääkaupunki nimeltä Amsterdam. Kaupunkia on myös tituleerattu yhdeksi maailman upeimmaksi, eikä syyttä. Ei vastaavanlaista miljöötä vielä aikaisemmin ole omin silmin nähtykään, tai paremmin sanottuna koettukaan.

 

Heti ensimmäisenä perjantaiaamun kunniaksi päätimme sulkea internetimme koko matkan ajaksi. Yhtäkään Wifimainosta ei noteerata, eikä varsinkaan feisbuukata. Vaikka museoiden ja taiteen määrä on Amsterdamissa valtava, niin päätimme vetää tällä kertaa rennosti, eikä kahlata pelkissä kulttuuripläjäyksissä. Tällä kertaa ei siis ollut ässiä hihassa ja jonotusajat olisivat näin viikonloppuna olleet ohimennen arvioiden yli tunnin pituisia kaikissa suosituimmissa kohteissa. Mielestämme oli parempi keskittyä kaikkeen muuhun, mitä muualta ei taas löydy. 

Amsterdamin shoppailumahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset, mitä rupesimmekin heti ensimmäisenä päivänä hyödyntämään. Löytyy kaikkea H&M:stä lukuisiin laadukkaampia brändejä myyviin liikkeisiin ja tyylikkäisiin design-liikkeisiin. Suurin osa kaupoista on sijoitettu pisimmille shoppailukaduille aivan kaupungin ytimeen; Kalverstraatille ja Nieuwendejikille. Kiinnostuksen kohteena olivat etenkin kengät, jotka tarttuivat matkaankin.

Amsterdamin näyteikkunat ovat kuuluisia erityisesti punaisesta väristään. Myös Brysselistä vastaavaa designia löytyy, mutta Magdeburgissa punaista ei niinkään suosita. Magdeburgissa myös uusia rotseja saa pällistellä ilman, että mallinukke vinkkaa sulle silmää takaisin tai koputtaa ikkunaan. Näin uuden talvimalliston tullessa kauppoihin, oli Amsterdamin näyteikkunoiden tarjonnassa havaittavissa taipumusta minimalistisuuteen. Näin maailmanmatkaajina vinkkiä sinne Suomeen, että tulevan talven uutta muotia ovat selkeästi kirkkaansävyiset narut!

kaks plus kaks = 50e, jos tiedät mitä tarkoitan

Tämä sopisi paremmin punaiselle kadulle, eikö?

Amsterdamissa vallitsee myös hyvin vahva kahvila- ja pubikulttuuri, johon päätimme panostaa. Tarjonta vaihtelee paikallisista leivonnaisista, etenkin brittituristeja varten suunnattuihin olutkapakoihin. Ohella seurattiin tietysti jalkapalloa ja Rugbya. Englannin joukkueen ottaessa pataan reaktiot olivat varsin äkäisen oloisia. Astetta maskuliinisemmasta lajista, Rugbysta, me molemmat innostuimmekin oikein kunnolla. Ollaankin monia vuosia haaveiltu jenkkifutiksen aloittamisesta, mutta koskaan ei ole mahdollisuutta kokeiluun kävellyt vastaan. Siinä viihteellä ollessa Rugbysta tuli erittäin varteenotettava vaihtoehto omiin harrastuksiin. Aivan jäätäviä fyysisiä ominaisuuksia, niin järkälemäisillä kavereilla.

Nautittuamme useamman hollantilaisen oluen halusimme mennä tarkastelemaan, miten se nyt sitten on oikein syntynyt ja päätynyt siihen tuoppiin. Maailman kolmeen suurimpaan panimoyhtiöön lukeutuva Heineken on nimittän tehnyt vanhasta panimorakennuksestaan museon nimeltä Heineken Experience. Experience todellakin kuvaa tätä kokemusta parhaiten. Paremmin ja humoristisemmalla vivahteella ei oluen valmistamisesta taida osata kukaan kertoa. Vaikka oluesta ei pitäisikään, niin suosittelemme ehdottomasti tsekkaamaan tämän Damissa vierailtaessa.

Heinekenilla alkoi myös veljesten kisailu. Tottakai joka asiassa pitää löytyä mestari. Ensimmäisenä oli vuorossa oluen laskeminen hanasta sitä varten suunnitellulla laitteella, joka simuloi oikeaa oluthanaa ja lasia. Tarkempi määrä olutta ja vaahtoa löytyi Riston ”lasista”. Seuraavana olikin vuorossa sitten ihan oikea oluthana. Raunon suoritus vakuutti Heinekenin edustajan ensi kerralla, jonka ansiosta hänestä tuli Certified Pourer. Pikku-Lihton suorituspaineet sen sijaan yltyivät ja tapahtui sulaminen. Uudella yrityksellä sertifikaatti myönnettiin takataskuun. Tilanne erätauolla oli siis Rauno 1 – Risto 0, koska isomman oikeudella konehommelit ovat kuulemma aina vasta lämmittelyä…

Ykkönen :)

Syytäki reenata ;)

Heinekin sponsoroidessa UEFA Champions League:ta oli tarjolla myös jalkapalloa Playstationilla. No pakkohan se oli matsi ottaa. Ei siitä sen enempää. Rauno 2 – Risto 0. Sunnuntaina lounaan jälkeen päätimme ottaa vielä biljardimatsin, koska kolmas kerta toden sanoo. Riston vakuuttava aloitus ei riittänyt ja Rauno vei tämänkin ja kisat päättyivät tältä erää puhtaasti 3 – 0. Tappion jälkeen jälkkärit tekivät terää ja oli aika naureskella tarjoilijalle, mikäli ei sertifikaatin arvoista palvelua tällä kertaa saatu.

Galluppia: Kumpa on paremmin tarjoiltu?

Täytyy sanoa, että mainostaminen suvaitsevasta kaupungista pitää paikkansa. Vastakkaiselle tai samalle sukupuolen edustajalle oli täysin normaalia esittää rakkauden osoituksia liikennevalojen vaihtumista odotellessa. Kaikki hymyilivät ja kaduillakin sai kävellä koko matkan ilman olkapääpusuja. Aivan sama mihin vuorokauden aikaan kapeilla kaduilla liikutaan, niin ihmisiä on paljon liikkeellä. Siitä huolimatta kaikki liikkuvat sulavasti, kunhan vaan muistaa antaa polkupyöräilijöille tietä ylittäessään pyöräkaistaa. Ja niitä polkupyöriä muuten riittää. Amsterdam on pyörien luvattu maa, minkä takia niitä näkee tuhansittain kiinnitettynä ketjuilla lukuisten siltojen kaiteisiin.

Eihän Amsterdamista voi olla puhumatta mainitsematta kanaaleja. Ai jumaliste, miten nätin näköinen kaupunki voi olla syksylläkin. Varsinkin iltaisin valaistut sillat ovat kuin kruunu missin pään päälle. Tämän takia päätimmekin suunnata kanavaristeilylle myöhemmin illalla katsomaan kaupunkia hieman eri perspektiivistä. Kaupungin upeus kulminoitui tällä risteilyllä, vaikka tunnelma ei paskasen lasin läpi otetuista kuvista, niin hyvin välitykään.

Sunnuntaina vietettiin Saint Nicolaksen päivää. Kaveri näytti ihan Joulupukilta, mutta Petterikin oli korvattu valkoisella ratsulla. Ei siis alkuunkaan oikea pukki.

 Kaupunkia linssin läpi;

 

Nälkä lähtee syömällä ja akka juomalla...

Yhteenvetona loppuun täytyy todeta, että välillä tuo internetin sulkeminen tekee erittäin hyvää. Vieroitusoireitakaan siitä ei tullut, joten suosittelemme kaikkia kokeilemaan.  Sen avulla sanonta Bro’s before Ho’s toteutui matkan aikana kirjaimellisesti. Erilaisten Heinekenin tarjoilusuoritusten arvioinnin ohessa tulimme yksimielisesti samaan lopputulokseen siitä, että jos nyt heti pitäisi valita, mitä loppuikämme pitäisi panna, niin se olisi olutta!

Harvemmin tämä kaveri hymyilee ennen ruokaa